Österreichische Galerie Belvedere on kerännyt yli sadan vuoden ajan selkeällä linjalla: itävaltalaista taidetta kansainvälisessä kontekstissa. Tuloksena ei ole Louvren kaltainen tietosanakirja vaan tiivis museo, jonka ehtii kunnolla kiertää kahdessa tunnissa.
Prioriteettilista
Jos aika on tiukalla, tässä kokoelma paremmuusjärjestyksessä – subjektiivisesti mutta koeteltuna:
- ”Suudelma” ja Klimtin salit (2. kerros) – syy useimpiin käynteihin, aiheesta.
- Egon Schiele: ”Perhe” ja ”Kuolema ja neito” (2. kerros) – synkkä vastaus Klimtin kullalle.
- Messerschmidtin luonnepäät (pohjakerros) – 1700-lukua, joka vaikuttaa nykytaiteelta.
- Marmorisali (1. kerros) – ei maalaus, mutta tila, jota ei ohiteta.
- Biedermeier: Waldmüller (1. kerros) – valoa kuin tästä päivästä, maalattu noin 1830.
- Ranskalainen modernismi: Monet, van Gogh (1. kerros) – tiivis mutta korkeatasoinen.
- Keskiajan salit (pohjakerros) – hiljainen huippukohta goottilaisen taulumaalauksen ystäville.
Belvedere järjestää kokoelmaa säännöllisesti uudelleen. Yksittäinen mainittu teos voi olla konservoinnissa, lainassa tai toisessa salissa. Sisäänkäynnin salikartta on aina oikeassa.
Wien 1900: Klimt, Schiele, Kokoschka
Toinen kerros on talon sydän. Vuoden 1900 tienoilla Wien oli modernismin laboratorio – Freud, Mahler, Loos – ja keskellä sitä kolme taiteilijaa, joiden teokset ovat nyt vierekkäin.
- Gustav Klimt – ”Suudelman” lisäksi ”Judit”, seurapiirimuotokuvat ja Attersee-maisemat. Yksityiskohdat ja paras käyntiaika: Klimt-opas.
- Egon Schiele – ”Perhe” syntyi vuonna 1918, 28-vuotiaan taiteilijan kuolinvuonna; ”Kuolema ja neito” on hänen henkilökohtaisimpana pidetty teoksensa. Hermostunut viiva ornamentin sijaan.
- Oskar Kokoschka – ilmaisuvoimaisia muotokuvia, joissa kuvatut näyttävät vanhemmilta kuin olivat. Kokoschka kutsui sitä ”sisäisen maalaamiseksi ulos”.
Aikakauteen syventyville: audio-opas käsittelee Wien 1900:aa laajimmin – ne 5 euroa kannattavat ennen kaikkea näissä saleissa.
1800-luku: biedermeieristä impressionismiin
Ensimmäinen kerros kertoo edellisestä vuosisadasta. Kolme nimeä jäsentää kierroksen:
- Ferdinand Georg Waldmüller – biedermeierin mestari: veitsenterävä valo, arkiset kohtaukset, ruusut. Hänen maisemansa ennakoivat ulkoilmamaalausta.
- Hans Makart – Wienin salonkiruhtinas Gründerzeitin aikaan, valtavat formaatit, teatraalinen väri. Kokonainen sisustustyyli kantaa hänen nimeään.
- Jakob ja Rudolf von Alt – vedutat, jotka dokumentoivat Wieniä ennen Ringstraßen rakentamista; aarreaitta kaupunkihistoriasta kiinnostuneille.
Messerschmidtin luonnepäät
1700-luvun oudoimmat päät
Franz Xaver Messerschmidt, hovikuvanveistäjä jonka ura katkesi, aloitti noin vuonna 1770 sarjan irvisteleviä omakuvia lyijystä ja alabasterista – yhteen puristetut huulet, siristetyt silmät, äärimmäinen haukotus. Taidehistoria kiistelee yhä siitä, oliko taustalla tutkimusjärjestelmä, taikausko vai psyykkinen kriisi.
Ylä-Belvederen pohjakerroksessa on valikoima näitä ”luonnepäitä”. Ne ovat talon luotettavin yllätysmenestys – erityisesti kävijöille, jotka tulivat ”vain Klimtin takia”, ja lapsille.
Keskiaika ja barokki
Kokoelma alkaa 1100-luvulta. Kaksi kokonaisuutta tekee kierroksesta pohjakerrokseen kannattavan:
- Goottilainen taulumaalaus ja veistetyt alttarit – muun muassa 1400-luvun Znaimin alttari, myöhäisgotiikan pääteos.
- Barokki: Maulbertsch, Rottmayr, Troger – sukupolvi, joka maalasi Itävallan kirkot ja luostarit, täällä kabinettikoossa.
Nämä salit ovat rauhallisia myös keskipäivällä – hyvä puskuri, kun ylhäällä on ruuhkaa.
Kansainväliset vieraat: Monet, van Gogh, Renoir
Ranskalainen osasto on pieni mutta painava: Monet’n puutarha Givernyssä, van Goghin tasanko Auversista sekä Renoir. Teokset päätyivät kokoelmaan varhain – vuodesta 1903 museo osti tietoisesti kansainvälistä modernismia näyttääkseen itävaltalaisen taiteen vertailussa. Juuri tuo vertailu tekee kierroksesta antoisan: ensin Monet, sitten Klimtin Attersee-kuvat – sukulaisuus on hämmästyttävä.
Kokoelman historia sivuston belvedere.at mukaan. Yksittäiset teokset voivat olla lainassa tai varastossa.
Kolme reittiä kiinnostuksen mukaan
| Profiili | Reitti | Aika |
|---|---|---|
| Vain ikonit | 2. kerros (Klimt, Schiele) → Marmorisali → ulos | 60 min |
| Taidehistoria tiiviisti | Pohjakerros (keskiaika, Messerschmidt) → 1. kerros (1800-luku, ranskalaiset) → 2. kerros (modernismi) | 2 t |
| Lasten kanssa | Luonnepäät → juhlaportaikko → ”Suudelma” → puutarha | 75 min |
Usein kysytyt kysymykset
Mitkä kuuluisat maalaukset ovat Belvederessä?
Tunnetuimmat teokset ovat Gustav Klimtin ”Suudelma” ja ”Judit”, Egon Schielen ”Perhe” ja ”Kuolema ja neito”, Oskar Kokoschkan ja Ferdinand Georg Waldmüllerin teokset sekä Monet’n, van Goghin ja Renoirin maalaukset. Lisäksi Messerschmidtin luonnepäät veistossarjana.
Sisältyvätkö kaikki maalaukset tavalliseen lippuun?
Kyllä. Ylä-Belvederen pysyvä kokoelma sisältyy kokonaan talon lippuun. Vain Ala-Belvederen ja Belvedere 21:n vaihtuvilla näyttelyillä on omat lippunsa.
Onko Belvederessä oikeasti van Goghia ja Monet’ta?
Kyllä, Belvederellä on pieni ranskalaisen modernismin kokoelma, johon kuuluu Monet’n, van Goghin ja Renoirin teoksia, yleensä ensimmäisessä kerroksessa. Yksittäiset teokset voivat olla tilapäisesti lainassa.
Mitä ovat Messerschmidtin luonnepäät?
Sarja kuvanveistäjä Franz Xaver Messerschmidtin irvisteleviä omakuvarintakuvia 1700-luvun lopulta, lyijystä ja alabasterista. Valikoima on esillä Ylä-Belvederen pohjakerroksessa.
Kuinka vanha Belvederen kokoelma on?
Kokoelma kattaa noin 800 vuotta – 1100-luvun keskiaikaisesta taulumaalauksesta Belvedere 21:n nykytaiteeseen. Galleria itse perustettiin vuonna 1903 nimellä Moderne Galerie.
Voiko Belvederessä nähdä Schielea?
Kyllä, Belvedere esittelee Egon Schielen keskeisiä teoksia, muun muassa ”Perheen” ja ”Kuoleman ja neidon”, toisessa kerroksessa aivan Klimtin salien vieressä.